Taidon 2/20 teemana ovat käsityön suurnaiset: he, jotka raivasivat käsityön osaksi yrityselämää ja he, jotka työskentelevät sen eteen yhä tänä päivänä.
Kun kurkataan historian hämäriin, käsityö on ollut se ala, jolla naiset ovat voineet työllistää itsensä. Lukuisat naiset ovat kehittäneet yksityisistä, kodin piirissä tehdyistä kätten töistä yleisiä ja julkisia. He ovat tuoneet käsityön osaksi yrityselämää.
Vaikka joskus ajateltiin, että käsityöt sitovat naisen kotiin, ovat käsityöt myös vapauttaneet monet ja taas monet naiset kodin kahleista. Käsityöt ovat antaneet heille mahdollisuuden elantoon ja itsenäiseen elämään. Käsitöiden myötä naiset ovat saaneet oman huoneen.
On ollut Helmi Vuorelma ja Laila Karttunen, Ruut Bryk ja Nanny Still. On ollut Saara Hopea, Marjatta Metsovaara, Sirkka Könönen, Dora Jung ja esiäidit ennen heitä. He ovat kaikki huippuja aloillaan, taitavia käsistään ja tunnettuja luovasta mielestään. He ovat sellaisia naisia, joiden työtä voimme katsoa kunnioituksella ja sanoa, että heidän vuokseen suomalainen käsityöala on kasvanut ja kukoistanut.
Tutustu Taidon 2/20 ohjemalliston taustalla oleviin käsityön suurnaisiin
Taidon 2/20 ohjemalliston suunnittelijat saivat tehtäväkseen tutustua mieleiseensä käsityön suurnaiseen ja suunnitella tämän työn ja perinnön pohjalta uusia käsityöohjeita Taidolle.
Suunnittelijat valitsivat suurnaisikseen Dora Jungin, Fredrika Wetterhoffin, Laila Karttusen, Sirkka Könösen ja Aino Hausmannin. Kokosimme lyhyet esittelyt heistä jokaisesta.
Sirkka Könönen (1947–2018)
Tekstiilitaiteilija Sirkka Könönen tunnettiin erityisesti värikkäistä luontoaiheisista neuleistaan. Alkuperäiseltä koulutukseltaan Könönen oli kartanpiirtäjä. Uransa alussa hän kutoi mattoja, kunnes neuleet veivät Könösen sydämen.
Könönen sai taideteollisuuden valtionpalkinnon vuonna 1992 ja seuraavana vuonna hänet valittiin Vuoden tekstiilitaiteilijaksi. Könösen tuotteita myytiin Helsingin Kruununhaassa hänen omaa nimeään kantavassa myymälässä.
Aino Hausmann (1901–1972)
Tekstiilitaiteilija ja käsityönopettaja Aino Hausmann valmistui käsityönopettajaksi vuonna 1922 ja tekstiilitaiteilijaksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1934. Hän toimi aktiivisesti erilaisissa käsityöalan tehtävissä ja pyrki edistämään käsityön arvostusta ja asemaa. Hausmann oli erityisen kiinnostunut maatiaislampaiden villasta ja teki aiheesta useampia julkaisuja.
Aino Hausmann perusti vuonna 1950 Aino-koti säätiön, joka jakaa edelleen apurahoja käsityönopetukseen, alan täydennyskoulutukseen ja tutkimukseen. Apurahoja on jaettu 70-vuotisen historian aikana lähes 250 kappaletta.
Dora Jung (1906–1980)
Dora Jung lienee yksi tunnetuimmista tekstiilitaiteilijoistamme. Hänen tunnetaan laadukkaista tekstiileistä ja herkästä, hienovaraisesta estetiikasta. Jung oli sekä taidekäsityöläinen että suunnittelija tekstiiliteollisuudessa.
Jungin suunnittelu pohjasi materiaalilähtöisyydelle ja käsityömenetelmille. Jungin ominta alaa oli damastitekniikka. Usein hänen töissään näkyi luonto tavalla tai toisella. Jung piti itseään ensisijaisesti käsityöläisenä ja vasta sen jälkeen taiteilijana.
Fredrika Wetterhoff (1844–1905)
Fredrika Wetterhoff – Wetterhoffin tyttöjen työkoulun perustaja – oli ja on edelleen keskeinen henkilö suomalaisessa kudontaperinteessä. Kankaankudonta oli työkoulun tärkein oppiaine.
Wetterhoff tunnettiin omana aikanaan eteenpäin katsovana naisena ja rohkeana oman tiensä kulkijana, joka arvosti kankaankudonnan taitoa ja piti sitä tärkeänä mahdollisuutena naisille ansaita elantonsa.
Hän hankki koululle uudenlaisia, moderneja jacquard-kangaspuita Saksasta. Koulun työohjelmassa todettiin, että ”koulun ohjelmana on lisäksi vanhan työlään kutomatavan, joka nyt on käytännössä, vaihtaminen uudempaan, helpompaan, jota käytetään kaikkialla, missä kutomisella on joku merkitys.” Sen tavoitteen koulu täytti.
Laila Karttunen (1895–1981)
Tekstiilitaiteilija, opettaja, tekstiiliperinteen tutkija ja taidemaalari Laila Karttunen toimi 1920-luvulla Hämeenlinnan Wetterhoffin kutomakoulun piirustuksen opettajana, ammattikutomon taiteellisena johtajana ja suunnittelijana. Siellä hän työskenteli myös uransa loppuvaiheet, kun hän palasi Helsingistä takaisin Hämeenlinnaan.
Karttunen suunnitteli uransa aikana kirkkotekstiileitä, täkänöitä, damastiliinoja, puku- ja huonekalukankaita sekä ryijyjä. Suunnittelutyön lisäksi Karttunen toimitti käsityöjulkaisuja, käynnisti kansanomaisten tekstiilien keruukampanjan ja kiersi esimerkiksi Laatokan Karjalassa keräten alueen malleja muistiin.
Tutustu Taidon 2/20 ohjemallistoon ja hanki lehti irtonumeromyyjiltämme.
Teksti ja kuva Sonja Karlsson
Aino Hausmannin esittelyn pohja Tupu Mentu
Fredrika Wetterhoffin esittelyn pohja Niina Hiltunen