Keväällä 1922 kutsuttiin koolle Suomen ruotsinkielisten alueiden ensimmäinen yleinen pukukokous, jossa päätettiin rekonstruktioiden suuntaviivoista ja jossa Bragen pukukomitea valittiin johtamaan kansallispukutyötä.
Kun Ahvenanmaan laulujuhlat järjestettiin ensimmäistä kertaa juhannuksena 1908 Maarianhaminassa, Föreningen Bragen perustaja Otto Andersson kehotti laulajia esiintymään kansallispuvuissa. Andersson oli kotoisin Vårdöstä Ahvenanmaalta ja hänestä tuli myöhemmin musiikin professori.
Andersson teetti laulujuhlille puvun myös itselleen. Tämä yleinen miehen puku perustui K. E. Janssonin tauluihin ja koostui röijystä ja polvihousuista. Kirjavassa liivissä oli pitäjän värit. Laulujuhlilla oli edustettuina myös muita pukuja, kuten Lemlandin naisen puku.
Talvella 1922 Brage esitti ”kaikille Suomen ruotsinkielisten alueiden kansallispukujen ystäville” vetoomuksen, jossa alueen ihmisiä kehotettiin keräämään tietoja siitä, miten pukuja entisaikaan käytettiin. Keväällä 1922 kutsuttiin koolle Suomen ruotsinkielisten alueiden ensimmäinen yleinen pukukokous, jossa päätettiin rekonstruktioiden suuntaviivoista ja jossa Bragen pukukomitea valittiin johtamaan kansallispukutyötä. Yngvar Heikel matkusti Ahvenanmaalle heinäkuussa 1922 tekemään lisätutkimuksia. Keväällä 1923 järjestetyssä toisessa pukukokouksessa oli edustettuna myös Ahvenanmaan nuorisoliitto Ålands Ungdomsförbund.
Kokouksessa keskusteltiin innokkaasti poikkiraitaisia hameita koskevasta kysymyksestä, sillä tutkimuksissa oli käynyt ilmi, että ne olivat olleet alushameita, joita oli alettu käyttää päällyshameina vasta vuosien 1860–1870 tienoilla. Nämä hameet olivat Ahvenanmaalla silloin jo niin vakiintuneita, että ne jätettiin joidenkin pitäjien kansallispukuihin.
Ahvenanmaalainen pukuvihko kuvitettuine pukukuvauksineen julkaistiin vuonna 1966, 10 vuotta Heikelin kuoleman jälkeen. Sen olivat työstäneet Rut Lindfors ja Viking Sundberg. Ahvenanmaan kansallispukuneuvosto Ålands Folkdräktsråd ja Ahvenanmaan kotiseutuyhdistys Ålands Hembygsförbund julkaisivat De ålandska folkdräkterna -kirjan vuonna 1997. Lemlandin kansallispuku kuvaillaan vuodelta 2011 peräisin olevassa lehtisessä.
Lemlandin naisen puku
Lemlandin naisen puvussa on sininen hame, jonka helmassa on keltaisia, punaisia, violetteja, vihreitä ja valkoisia raitoja. Liiviosa on sininen, ja se napitetaan kolmella parilla sileitä kuperia messinkinappeja. Selässä on keskisauma ja sivusaumat, jotka päättyvät pyöristettyihin kärkiin.
Paitavaihtoehtoja on kaksi: a) paita, jossa on pystykaulus ja etulista reikäompeleella tai ilman ja b) kaulukseton paita, jossa on halkio ja lista. Esiliina on silkkinen tai valkoinen keltaisilla raidoilla. Kirjotussa taskussa on keltainen takakappale ja sininen etukappale, ja se on reunustettu keltaisella.
Huivi voi olla silkkiä, valkoista tai mustaa villamusliinia painetulla kukkakuviolla tai kelta-valkoruutuista puuvillaa. Röijy on sininen, ja sen selässä on keskisauma ja sivusaumat, joissa on körtit. Tykkimyssy on kirjottu, ja se puetaan tyllikirjotun tykin kanssa. Puvun kanssa puetaan valkoiset sukat ja mustat soljelliset tai soljettomat kengät.
Lemlandin miehen puku
Lemlandin miehen puku on joko polvihousupuku tai pitkähousuinen merimiespuku. Polvihousupuvun housut ja takki ommellaan tummansinisestä sarasta. Housuissa on leveä luukku, jossa on neljä isoa messinkinappia.
Takissa on saalikaulus, ja se napitetaan kuudella parilla isoja messinkinappeja. Takin hihansuissa on kaksi pientä nappia. Paidassa on kaulus, olkakappale ja etuhalkio. Silkkihuivi on väriltään joko musta tai sininen. Liivissä on valkoisia, vihreitä, keltaisia ja punaisia raitoja sinisellä pohjalla. Liivissä ei ole kaulusta, ja se napitetaan viidellä messinkinappiparilla.
Puvun kanssa puetaan valkoiset tai siniset sukat ja kuvioon kudotut sukkanauhat sekä mustat solkikengät. Päähineenä käytetään mustaa nahkalippalakkia, nahkaista kaskettia, huopahattua tai kaksinkertaisena neulottua villamyssyä.
Alkuperäisteksti Maria Lindén, käännös Lingo Languages
Kuvitus Maja Mikander, kuvankäsittely Elina Johanna Ahonen
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran ruotsiksi Taidossa 6/20 otsikolla Lemlands kvinno- och mansdräkt.