Helavyöt kuuluivat 1700- ja 1800-luvulla yleisesti miehen juhlapukuun. Vanhojen perukirjojen mukaan helavöitä on arvostettu suuresti. Bragen pukumuseossa on useita Gustav Blomqvistin valmistamia helavöitä.
Oravainen on Pohjanmaalla sijaitseva ruotsinkielinen paikkakunta. Oravaisten naisen puku kuului ensimmäisiin vuonna 1910 julkaistuihin pukuihin.
Maja Mikander maalasi naisen puvusta akvarellin. Anna Krook -niminen opiskelija tutki kansanpukujen käyttöä paikkakunnalla vuonna 1906. Hänestä tuli myöhemmin lehtori ja Bragen jäsen. Yngvar Heikel julkaisi Oravaisten miehen puvun vuonna 1923, ja se kuvattiin Hanna Lodeniuksen akvarellissa.
Oravaisten naisen puku
Naisen puvun hame on villasekoitetta, ja siinä on viininpunaisia, mustia, vihreitä, punaisia, sinisiä ja keltaisia raitoja punaisella pohjalla. Liiviosassa on samat värit, mutta kapeammat raidat. Se on vyötärönpituinen ja kiinnitetään hakasilla edestä.
Paita on valkoista pellavakangasta. Paidassa on kapea pystykaulus, olkakaarroke sekä nappilista, jossa on kolme paria lankanappeja. Hihat on poimutettu tiiviisti hartioilta ja hihansuista. Hihansuut napitetaan kolmella lankanapilla. Puvun kanssa puetaan joko silkkinen tai pellavainen esiliina, jossa on punainen silkkinauha. Tasku ommellaan verasta, ja siinä on erivärisiä tilkkuja: keltaisia, mustia, punaisia ja vihreitä. Tasku reunustetaan punaisella ja kiinnitetään vyötärölle pitkillä, kudotuilla punavalkokuviollisilla nauhoilla.
Pukuun kuuluu mustasta verasta tehty röijy, jossa on takana kauniit körtit. Tykkimyssy on punainen, musta tai luonnonvalkoinen. Se voi olla yksivärinen, kirjailtu tai kuvioon kudottua silkkikangasta. Puvun kanssa pidetään hartiahuivia joka voi olla silkkiä tai painettua villamusliinia, valkoisia sukkia sekä solki- tai nauhakenkiä, joissa on punaiset rusetit.
Oravaisten miehen puku, Hanna Lodeniuksen akvarelli
Oravaisten miehen puku
Miehen puku koostuu mustasta sarasta valmistetuista polvihousuista ja takista. Housuissa on leveä luukku, ja ne napitetaan neljällä isolla kuvioidulla messinkinapilla. Housujen molemmilla puolilla on koristeena 10 isoa messinkinappia. Lahkeita koristavat sileät suorakulmaiset messinkisoljet.
Lyhyessä takissa on korkea pystykaulus ja sen etupuolella on seitsemän paria isoja, kilpeä muistuttavia messinkinappeja kahdessa rivissä. Etukappaleet käännetään ulospäin ja napitetaan samalla puolella olevin napein. Hihoissa on leveät napittomat taitokset. Selkäpuolen keskellä olevassa saumassa on halkio, jonka kummassakin reunassa on viisi suurta messinkinappia.
Liivi on villasekoitetta, ja siinä on viininpunaisia, mustia, vihreitä, punaisia, sinisiä ja keltaisia raitoja punaisella pohjalla. Siinä on korkea pystykaulus, ja se napitetaan tiiviisti leuan alta kuudella parilla pieniä messinkinappeja. Liivissä on kaksi taskua, joissa on suorat läpät, ja sen selkämyksessä on tamppi, joka sidotaan luonnonvärisellä pellavanyörillä. Liivi on niin lyhyt, että paita näkyy liivin ja housujen välistä.
Valkoisesta pellavakankaasta valmistetussa paidassa on korkea pystykaulus sekä kiilat hihoissa ja kainalo- ja olkatilkku. Se on poimutettu hartioilta ja hihansuista, ja sen etupuolella on nappilista, jossa on kolme lanka- tai helmiäisnappia. Paidan vaihtoehtona on koristeellinen sulhaspaita, jonka kauluksessa, hartioilla ja hihansuissa on leveää reikäommelta. Puvun kanssa pidetään mustaa silkkiliinaa, mustaa nahkalipallista lippalakkia tai mustaa, litteää, pyöreää huopahattua, valkoisia tai mustia sukkia sekä mustia solkikenkiä. Sulhaspuvun kanssa voidaan pitää sulhashenkseleitä, jotka on koristeltu runsaasti reikäompelein, ja liiviin kiinnitettyä hopeinen kellonvitja.
Suomenruotsalaisiin miesten pukuihin ja varsinkin pohjanmaalaisiin miesten pukuihin kuuluu helavyö, jossa on tähtiä ja/tai sydämiä. Bragen pukumuseossa on useita Gustav Blomqvistin helavöitä.
Gustav Blomqvist (1841–1919) syntyi Mustasaaressa ja toimi messinginvalajana Vöyrissä. Hän teki yhteensä noin 4 000 vyötä ja sai tunnustusta Euroopassa vöistään, joihin hän leimasi oman nimensä. Gustav Blomqvistin vöitä on myös Kansallismuseossa, Pietarsaaren museossa, Porin museossa, Pohjanmaan museossa sekä Vöyrin kotiseutumuseossa, jossa on myös valumuotteja.
Helavyöt, joita käytettiin 1700- ja 1800-luvulla, kuuluivat yleisesti kansallispukuun. Vanhojen perukirjojen mukaan helavöitä on arvostettu suuresti.
Alkuperäisteksti Maria Lindén, käännös Lingo Languages
Kuvitukset Maja Mikander ja Hanna Lodenius, kuvankäsittely Elina Johanna Ahonen
Valokuva Laura Mendelin
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran ruotsiksi Taidossa 4/20 otsikolla Oravais kvinno- och mansdräkt. Tilaa lehti verkkokaupastamme.