Raumalainen Rainer Salonen on tehnyt historiallisten purjealusten pienoismalleja pulloihin pian 60 vuotta. Hänen taitavissa käsissään on syntynyt jo yli 200 pullolaivaa.
Kuunarit Daphne ja Nimrod kyntävät merta ison lasipullon pohjalla. Rainer Salonen sijoittaa raumalaisten laivojen seuraksi pulloon vielä kolmannenkin aluksen.
– Pullon yläosa jäi vähän tyhjännäköiseksi ja siksi tein vielä legendaarisen Lentävän hollantilaisen majakan ylle, Salonen kertoo.
Aavelaivalla on pituutta vaivaiset kahdeksan senttiä. Rungon alaosa on jo paikoillaan pullossa, kun Salonen ujuttaa yläosaa varovasti paikoilleen pullon suusta.
Komean pystypullon hän osti toissakesänä kirpputorilta. Muualta hän ei oikeastaan löydä harrastukseensa sopivia tyhjiä pulloja.
– Täysinäisiä pulloja tietysti saa, mutta kunto ei kestä tyhjätä niitä eivätkä ne enää muutenkaan tyhjenny, hän nauraa.
Salonen tekee talvessa keskimäärin 1–3 pullolaivaa.
– Kun on tämmöinen oikein kylmä talvi, jolloin ei tarkene lähteä edes hiihtämään, niin silloin niitä tulee tehtyä tavallista enemmän. Kesällä en tee pullolaivoja lainkaan.
Rainer Salosen isä työskenteli merillä koko ikänsä. Poika pääsi joskus mukaan ja muistaa seuranneensa ensimmäisen kerran pullolaivan valmistusta alle kouluikäisenä.
– Isän kanssa samassa laivassa oli töissä ahvenanmaalainen poosu, joka teki pullolaivaa. Se oli jo silloin todella kiinnostavan näköistä, Salonen muistelee.
Ensimmäisen oman pullolaivansa hän teki 15–16-vuotiaana. Lähes 60 vuoden aikana niitä on valmistunut yli 200.
– Se on mukavaa ajankulua. Siinä unohtuvat kaikki muut asiat, kun niitä värkkää.
Osan tekemistään pullolaivoista Salonen on antanut lahjaksi. Silti kotia koristaa arviolta 140 historiallisen laivan pienoismallia.
– Pullolaivat ovat kyllä melkoisia pölynkokoajia. Olen onneksi naimisissa, Salonen nauraa ja kertoo juuri pyyhkineensä pölyt yhdestä huoneesta.
Olohuoneen seinillä on vieri vieressä pieniä puisia hyllyjä, joilla on parhaimmillaan jopa neljä pullolaivaa. Hyllyjä koristavat Seija-vaimon nypläämät pitsiliinat.
– Siinä yhdistyvät molempien harrastukset. Pullolaivat esittävät pääsääntöisesti raumalaisia vanhoja purjelaivoja, ja liinat ovat raumanpitsiä.
Salonen on pistänyt pulloon myös ulkomaalaisia aluksia. Yksi niistä on seitsemänmastoinen yhdysvaltainen Thomas W. Lawson vuodelta 1902.
Pullolaivojen tekeminen vaatii Salosen mukaan lähinnä kärsivällisyyttä, sillä laivan pienoismallin rakentaminen pulloon on pikkutarkkaa puuhaa.
– Se siinä onkin, kun näkö rupeaa menemään. En näe enää tehdä pullolaivoja ilman prillejä, mutta kyllä pienetkin laivat ovat silti vielä onnistuneet.
Pullolaivan tekeminen ei ole kallis harrastus, Salonen sanoo.
– Laivan runko on koivuhalkoa. Meri on ikkunakittiä ja värijauhoa, ja kankaat ja langat ostan Rauman kaupoista.
Ensin Salonen tekee meren pullon pohjalle. Sitten hän rakentaa laivan rungon, halkaisee sen vesirajasta, kaivaa alaosan ontoksi ja kiinnittää sen kittiin.
– Tarvitsen hyvän puukon, hiekkapaperia, pieniä talttoja ja poranteriä. Millin poranterä on suurin, jota käytän, Salonen kertoo.
Seuraavaksi Salonen valmistaa kannen. Kun se on valmis, lepäävät mastot purjeineen limittäin kantta vasten. Laivan kyljistä tulee lankoja, joiden avulla Salonen nostaa rikin ja trimmaa purjeet. Mutta sitä ennen hän ujuttaa kannen paikoilleen pulloon.
– Työkalut, joilla vien laivan pulloon, täytyy tehdä itse ja joka pulloon täytyy tehdä omansa tai ainakin väännellä niitä erilaisiksi.
Pienimmät Salosen rakentamat pullolaivat ovat vain noin kaksi senttiä pitkiä. Ne mahtuvat hehkulampun sisään, kuten yksimastoinen Jahti.
– Näin sellaisen pullolaivamuseossa Tanskassa vuonna 2010 ja ajattelin, että täytyy ruveta koittamaan, saanko itse tehtyä samanlaisen ja kyllä se ajan myötä onnistui.
Seuraavaksi Salonen tekee entisajan purjeella kulkevan kalastajaveneen pystypulloon.
– Sain vaimolta tilauksen. Se tulee killumaan ikkunan eteen.
Hän arvioi, että kalastajavene on pullossa noin 20 tunnissa. Sen jälkeen hän tarttuu isotöiseen urakkaan, joka tuskin valmistuu tänä talvena.
– Minulla on piirustus raumalaisesta nelimastoisesta parkista nimeltä Sovinto. Se oli hyvin lyhytikäinen. Sovinto ajoi karille Pohjois-Amerikassa vuonna 1906.
Kiinnostuitko merimieskäsitöistä? Lue lisää raumalaisista merimieskäsitöiden harrastajista Taidosta 1/21. Tilaa lehti verkkokaupastamme.
Teksti Meeri Ylä-Tuuhonen, kuvat Elli Halonen.