Andreas Haals on pohjanmaalainen muotoilija, joka etsii innoitusta töihinsä kaukaa ja läheltä.
Andreas Haals on alkuperäiseltä koulutukseltaan agrologi. Hän hakeutui alalle, koska halusi pitää huolta Kokkolan Sokojassa sijaitsevasta sukutilastaan.
Hän työskenteli tarkastajana maatalousalalla, mutta se ei ollut hänen unelmiensa työ. Haalsin luovan puolen piti päästä näkyviin. Hänen suurin intohimonsa oli kädentaidoissa – asiassa, jota hänen äitinsä, isoäitinsä ja monet muut läheisensä olivat tehneet.
Haals hakeutui muotoilijan koulutukseen.
– Lopputyöni ammattikorkeakoulu Novialla oli kolmikerroksinen keksipurkki Mer än en kakburk. Se on yhdistelmä perinteistä keksipurkkia ja Aasiasta haettua inspiraatiota. Keksipurkki koostuu kolmesta keraamisesta rasiasta, jotka on aseteltu toistensa päälle. Rasioiden kannet on valmistettu bambusta, Haals kertoo.
– Muotoilijan työni sai uutta ulottuvuutta, kun suunnittelimme Tanja Krokvikin kanssa Nestor-nimisen penkin Vaasan asuntomessuille vuonna 2008. Penkki oli esillä pietarsaarelaisessa liikkeessa, kun italialainen muotisuunnittelija näki sen ja tilasi niitä saman tien kymmenisen kappaletta Milanon muotimessuille.
Menestystä Aasiassa
Andreas Haals on mukana kuosikollektiivi Fyranissa yhdessä Tanja Krokvikin ja Johanna Högvägin kanssa.
– Olemme luoneet monia kuvioita Japanin markkinoille. Yksi on sellainen, jossa on vaikutteita sashiko-kirjonnasta tutuista geometrisistä kuvioista. Kankaasta on valmistettu laukkuja ja penaaleja.
Aasian markkinoiden valloittamisessa avuksi on yhteistyö Scandinavian Pattern Collectionin kanssa. Se on japanilaisen ja ruotsalaisen yrityksen välinen projekti, jonka tarkoituksena on etsiä pohjoismaisia muotoilijoita ja tekstiilitaiteilijoita yhteistyöhön. Pohjoismaisia yhteistyöyrityksiä on tällä hetkellä kolmisenkymmentä, ja yrityksistä neljä on Suomesta.
– Suunnittelemme uusia kuoseja, ja Scandinavian Pattern Collection myy lisenssit japanilaisille yrityksille ja erilaisiin kulttuuriprojekteihin. Kuoseistamme on tehty esimerkiksi termospulloja, tarjottimia, teippirullia ja lahjakuoria, kertoo Haals.
– Japanilaiset ovat erittäin taitavia käsitöissä. He tekevät jopa tatamimattoja käsin. Myös täällä Pohjanmaalla elää perinnetietoisuus ja maaseutu on vahvasti läsnä käsitöissämme. Käytämme monesti paikallisia kuvioita suunnittelutyössämme, kun teemme yhteistyötä Scandinavian Pattern Collectionin kanssa.
Ideoita ympäristöstä
Viime syksynä Fyran kutsuttiin Japaniin esittämään näkemyksensä kolmesta japanilaiseen teeseremoniaan liittyvästä esineestä. Esineet olivat teemalja, viuhka sekä ohut vesileimalla koristeltu paperi.
Fyran suunnitteli tuotteisiin kuosin, joka sai vaikutteensa erään aivan erityisen ihmisen puutarhasta. Kuosi sai nimekseen Anna-Lisa Andreas Haalsin isoäidin mukaan. Kuosissa oleva kukka on hänen puutarhastaan.
Haalsin ideat uusiin kuoseihin syntyvät monista paikoista: ladoista, lähimetsästä ja puutarhasta. Usein hänellä on mielessään jo monta valmista kuosia ja niihin myös tuotteita, jotka pitäisi vain saada valmiiksi ja markkinoille.
Yhtenä Haalsin inspiraation lähteenä on ollut Merenkurkun saariston maailmanperintökohde. Yhdessä kymmenen muotoilijan, kirjailijan ja graafikon kanssa hän suunnitteli tuotteita matkamuistokäyttöön Uutta maata merestä – uusia tuotteita Merenkurkusta -hankkeelle.
– Meillä suomalaisilla muotoilijoilla muotokieli on usein yksinkertaista ja käytämme voimakkaita kuvioita ja värejä. Esimerkiksi ruotsalaisilla kuviot ovat usein nätimpiä, romanttisempia ja haaleamman värisiä.
Teksti Ulla Miettunen, kuvat Sonja Karlsson
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran ruotsiksi Taidossa 5/19 otsikolla ”Kvarken och Asien möts i formgivningen”.