Munsalalla on kaksi naisen pukua, vaalea ja tumma, sekä kaksi miehen pukua, joista toiseen kuuluu polvihousut ja toiseen pitkät housut.
Kansakoulunopettaja Mika Heikel ja neiti Elise Söderström keräsivät materiaalin Bragen Munsalan pukuihin vuosina 1908–1909. Naisen puvun vaalea versio ja miehen puvun polvihousuversio julkaistiin vuonna 1912 Maja Mikanderin postikorttina. Vuonna 1926 pukuja täydennettiin tummalla naisen puvulla ja pitkälahkeisella miehen puvulla. Uudempi miehen puku tehtiin Hilda Olson -nimisen taiteilijan vuodelta 1864 peräisin olevan kuvan pohjalta.
Munsala on Pohjanmaalla sijaitseva ruotsinkielinen paikkakunta. Munsalan puku herättää tunteita, sillä kirkkaansinisen liivin ja hameen sekä valkoisen paidan ja esiliinan yhdistävä puku koetaan hyvin suomalaiseksi. Yngvar Heikel kuuluu sanoneen kansallispuvun käytöstä, että ”olisi toivottavaa, että suomenruotsalaiset kansallispuvut varattaisiin suomenruotsalaisille”. Nykyään Brage ei näe kieltä rajana, ja se kehottaa Munsalan puvusta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä Brageen materiaaleja ja ohjeita varten.
Munsalan naisen puku
Naisen puvun hame on sininen, ja siinä on valkoisia, vihreitä, punaisia, keltaisia ja mustia raitoja. Sininen liiviosa napitetaan sileillä hopeanapeilla. Liivin takakappaleiden alakulmat on pyöristetty, ja saumojen alareunat vyötäröllä on somistettu napein. Paidan pystykauluksessa, etulistassa, hihansuissa ja hartioiden keskikohdassa on kapeaa reikäommelta.
Esiliina on joko valkoista pellavaa reikäompeleella, silkkiä tai mustaa, helmasta kukin kirjailtua silkkiä. Röijy on kimonomallinen, ja sen selässä on kolme körttiä. Puvun kanssa puetaan silkistä tai valkoisesta kukallisesta villamusliinista valmistettu huivi, yksi tai kaksi kirjottua taskua, jotka ovat samaa sinisen sävyä kuin hame, valkoiset sukat sekä mustat soljelliset tai soljettomat kengät.
Tykkimyssy voi olla kirjailtu tai kirjailematon. Myssyn vaihtoehtona on metallikirjottu luunvalkoinen tykkimyssy (Bragen museo A282), jonka neiti Rosa Dyhr jäljennytti Munsalan pukuunsa, jota hän piti Pietarsaaressa järjestetyillä laulujuhlilla vuonna 1910.
Naisen puvun tumman version hame on tummansininen, ja siinä on ruskeita, punaruskeita, vaaleanpunaisia, valkaisemattomia, sammaleenvihreitä, vaaleankeltaisia ja valkoisia raitoja. Liiviosa, jossa on kapeammat raidat, on kiinnitetty hakasilla ja ommeltu kiinni hameeseen. Muut osat kuten vaaleassa puvussa.
Munsalan miehen puku
1800-luvun alusta peräisin olevassa miehen puvussa on tummansinisestä sarasta valmistettu takki ja polvihousut. Takissa on korkea kaulus ja käänteet, joissa on kaksi riviä isoja messinkinappeja, ja sen selässä on napilliset läppäkörtit. Polvihousuissa on leveä luukku, jossa on isot napit, ja sivuilla nappirivit.
Liivi ommellaan siniseen ja punaiseen vivahtavasta silkistä tai samasta kankaasta kuin naisen puvun vaalean version hame. Liivissä on pystykaulus ja pienet käänteet, ja se napitetaan pienillä messinkinapeilla. Liivi on niin lyhyt, että paita näkyy.
Pukuun kuuluu kuudesta kiilasta valmistettu lakki, niin sanottu pitnilkka, jonka kuvussa on nipukka ja jossa on iso nahkalippa, sekä valkoiset tai harmaat sukat ja mustat solkikengät.
1800-luvun puolivälistä peräisin olevassa miehen puvussa on tummansiniset pitkät housut, joissa on isoilla messinkinapeilla napitettava kaksoisluukku. Takissa on alas taitettu kaulus ja isot napit kahdessa tiiviissä rivissä. Liivi on samaa kangasta kuin vanhempi puku, mutta siinä on kaksirivinen napitus.
Pitkien housujen kanssa pidetään mustia sukkia ja nauhakenkiä sekä tummansinistä pyöreäkupuista lakkia, jossa on iso, litteä nahkalippa. Molempien pukujen kanssa pidetään valkoista paitaa, valkoista tai sinistä kaulahuivia, messinkisolkista vyötä, hopeista kellonvitjaa ja virkattua tupakkamassia.
Alkuperäisteksti Maria Lindén, käännös Lingo Languages
Kuvitus Maja Mikander, kuvankäsittely Elina Johanna Ahonen
Valokuva Laura Mendelin
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran ruotsiksi Taidossa 5/20 otsikolla Munsala kvinno- och mansdräkt.