Taito yrityslaboratorio sparraa tuoreita käsityöalan yrittäjiä. Laboratoriossa omaa yritystään voi kehittää ja testata ilman suuria riskejä.
Uuden käsityöalan yrittäjän tien alkutaival on monesti haastava: ei riitä, että tuntee tuotteensa, vaan täytyy osata myös markkinoida ja mainostaa, verkostoitua muiden toimijoiden kanssa, budjetoida, ideoida ja kehittää.
– Halusimme luoda paikan, jossa voi testata omaa yritystä ja saada kuluttajilta palautetta. Niin syntyi Taito yrityslaboratorio, kertoo Taitoliiton toiminnanjohtaja ja Taito-lehden päätoimittaja Minna Hyytiäinen.
– Laboratorio-sanan mukaisesti siellä voi kehittää ja testata omaa tuotetta tai toimintakonseptia. Samalla halusimme nostaa alalle pyrkiviä tuoreita tekijöitä tai heitä, joiden yrittäjyys on muutosvaiheessa. Yrittäjällä pitää olla riittävän vahvat eväät alusta saakka, jotta toiminta jatkuu alun vaikeiden vuosien yli.
Taitoliiton lisäksi mukana Taito yrityslaboratorion järjestämisessä ovat Tampereen Messut Oy ja Suomen Yrittäjät.
Sparrausta messuilla
Ensimmäinen Taito yrityslaboratorio oli tarkoitus järjestää marraskuussa Suomen Kädentaidot -messuilla. Siellä laboratorioon osallistuvat olisivat saaneet maksutta käyttöönsä messuosaston sekä vuoden jäsenyyden Suomen Yrittäjiin. Kun messut muuttuivat koronaviruksen vuoksi kokonaan virtuaalisiksi, pääsivät myös yrityslaboratoriolaiset osallisiksi historian ensimmäisiin virtuaalimessuihin.
– Ideana on tarjota yrittäjille ensimmäinen messukokemus. Siellä kohtaa runsaasti asiakkaita ja heiltä saatu palaute on tärkeää. Samalla messut ovat hyvä paikka tutustua kollegoihin. Messukokemus Suomesta myös madaltaa kynnystä lähteä ulkomaisille messuille markkinoimaan omia tuotteita, sanoo Hyytiäinen.
Haku ensimmäiseen Taito yrityslaboratorioon järjestettiin keväällä 2020. Hakemuksia saapui 23 ja heistä neljä valittiin ensimmäisiksi laboratoriolaisiksi. Hyytiäinen kertoo, että pitkän aikavälin tavoitteena on luoda Taito yrityslaboratorioon alumnitoimintaa, jossa yrittäjät sparraavat toisiaan vielä vuosikymmentenkin päästä.
– Haemme innovatiivisia konsepteja ja vielä raakilevaiheessakin olevia ideoita. Ensimmäisessä valinnassa painotimme erilaisia tulokulmia käsityöyrittäjyyteen.
Tutustu Taito yrityslaboratorion vuoden 2020 osallistujiin
”Olen onnellinen, että olen löytänyt intohimon alaan, jossa on paljon parannettavaa.”
Eeva Sundell, Bosat
www.bosat.fi
Kaikki alkoi, kun aloitin opinnot Aalto-yliopistossa ja lähdin samana syksynä käymään Namibiassa. Minun on ollut vaikea löytää mukavia alusvaatteita, mutta löysin sieltä todella hyvät rintaliivit. Kun palasin Suomeen, päätin erikoistua opinnoissani tekstiilimuotoiluun.
Hain vaihtoon Lontooseen ja pääsin sinne opiskelemaan alusvaatesuunnittelua puoleksi vuodeksi. Suunnittelin siellä mukavuuteen pohjautuvan alusvaatekonseptin isoille ko’oille – sellaisen, jossa rinta on tuettu muuten kuin kaarituella tai toppauksella. Se on heinäkuussa perustamani Bosat-yrityksen pohja.
Olen onnellinen, että olen löytänyt intohimon alaan, jossa on paljon parannettavaa. Kun puhutaan isoista ko’oista alusvaatteissa, tarjonta on yksipuolista. Olen sarjonut rintaliivini AA-kupista M-kuppiin ja myös alushousuissa tarjoan laajan kokoskaalan.
Käsityöyrittäjänä pystyn tutustumaan tuotteeseeni läpikotaisin ja selvittämään, miten se istuu parhaiten asiakkaan päällä. Haluan laajentaa tuotevalikoimaani ja suunnitella printtejä ja toivon, että pystyn tulevaisuudessa työllistämään myös muita.
”Löysin hopeasta saman ominaisuuden kuin langasta”
Pirjo Lakkapää, Pinjo Design
www.pinjodesign.fi
Opiskelen jalometallialaa. Perustin toukokuussa toiminimen ja valmistan tällä hetkellä sivutoimisesti koruja.
Tein aiemmin pitkään kolmivuorotyötä kätilönä ja vaikka se oli suurta rakkautta, niin vuorotyö sai minut ymmärtämään, että olisi ihana tehdä asioita omaan tahtiin. Minua on myös aina kiehtonut messuelämä ja se tuntuu aivan ihanalta ajatukselta, jos vielä joskus pääsisi myyntitiskin toiselle puolen.
Yksi pääalueistani on neulekorut: mallistosta löytyy Ovela-langanohjainsormus, Kätevä-neulekoru, jolla voi kiinnittää huivin tai villatakin sekä Neulesiskot– ja Knit, purl -sormukset.
Minusta tuntuu luontevalta valmistaa neuleaiheisia koruja. Perustimme Villapesuohjelma-neulepodcastin 2018 ja siitä alkoi varsinainen syväsukellus neuleiden maailmaan. Olemme saaneet siskoni kanssa podcastin kautta paljon ystäviä ja intohimoni on neulomisen parissa.
Metallin työstäminen tuntui aluksi oudolta maailmalta isoine koneineen, mutta löysin hopeasta saman ominaisuuden kuin langasta. Jos lopputulos ei miellytä, voi materiaalin aina purkaa tai sulattaa ja työstää uusiksi.
”Haluan itse päättää mitä teen, jotta voin tehdä sen mahdollisimman kestävästi.”
Roosa Lundström, Maana Crafts
www.maanacrafts.com
Olen ollut vuoden yrittäjänä. Teen virkattuja vaatteita tällä hetkellä enimmäkseen tilaustyönä.
Tyylini on yhdistelmä villiä ja rosoista ja pehmeän feminiinistä, käytän paljon hapsuja ja erikoisia leikkauksia ja virkkaan luonnonmateriaaleista. Haluan itse päättää mitä teen, jotta voin tehdä sen mahdollisimman kestävästi.
Olen aina ollut kiinnostunut pukeutumisesta. Aloin virkkaamaan kuutisen vuotta sitten ja huomasin, että pystyn tekemään tekniikalla mitä vain. Minulla on tarve luoda asioita alusta lähtien itse.
Suurin osa asiakkaistani on tullut netin kautta ulkomailta, pääasiassa Yhdysvalloista. Haluaisin toimia enemmän kotimaassa ja kaipaan sitä, että näen asiakkaitani. Tein syksyllä hääpuvun: sain paneutua vain yhteen asiaan parin kuukauden ajan ja kohdata asiakkaan kasvokkain. Se oli ihanaa.
Olin jo pitkään miettinyt, että haluaisin tehdä virkkausohjeita. Kun myyntini väheni koronaviruksen myötä ja ihmisillä oli enemmän aikaa olla kotona, ajattelin ajan olevan oikea. Tulevaisuudessa haluan keskittyä ohjeisiin ja siinä sivussa tehdä vähemmän, mutta isompia, tilaustöitä.
”Käsityöt välittävät lempeitä arvoja ja tunteita.”
Tuuli Saarelainen
www.tuulisaarelainen.com
Olen Helsingissä asuva ja työskentelevä keraamikko ja muotoilija. Teen töitä esimerkiksi näyttelyiden parissa ja valmistan piensarjatuotantona keraamisia käyttöesineitä. Tavoitteeni on laajentaa toimintaa vieläkin enemmän erilaisiin suunnittelutoimeksiantoihin sekä keramiikkakurssien järjestämiseen.
Haluan olla mukana koko prosessissa tuotteen suunnittelusta paketointiin saakka. Pidän monipuolisesta työskentelystä: yhteistyöstä muiden kanssa ja hiljentymisestä oman tekemisen äärelle. Ajatus kahdeksantuntisesta työpäivästä tietokoneen äärellä kauhistuttaa.
Mielestäni yksinkertaiset asiat ovat parhaita. Minimalistiseen muotokieleen yhdistän leikkisät värisävyt tai materiaalien luonnolliset ominaisuudet. Metalli saa näyttää ja tuntua metallilta, posliiniastioiden silkkinen lämpö välittyy käsien kautta ja tekstiileissä suosin kotimaista pellavaa.
Käsityöt välittävät lempeitä arvoja ja tunteita. Työni, ja kenties koko elämäni, ohjelanka on pyrkiä siihen, että teen vain niitä asioita, jotka todella ovat tarpeellisia, jotka tuottavat hyvää mieltä tai tekevät muuten arjesta parempaa.
Teksti Sonja Karlsson
Kuvat Valmistajat. Bosat-yrityksen kuvan on ottanut Pihla Pitkänen.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Taidossa 5/20 otsikolla Tulevaisuuden tekijät.