Röijy, körtti ja harakka, joka ei ole lintu. Kansallispuvut pistävät aloittelijan mielen ja kielen solmuun. Kokosimme aloittelijaystävällisen tietopaketin suomalaisista kansallispuvuista.
Mistä kansallispuvut ovat tulleet?
Suomen kansallispukujen esikuvat löytyvät ajalta ennen Suomen valtion syntyä, 1700–1800-lukujen rahvaan juhlapukeutumisesta. Nykyiset kansallispuvut ovat viimeisen runsaan sadan vuoden aikana asiantuntijoiden kokoamia uusintoja näistä perinteisistä juhla-asuista.
Ensimmäisen kansallispuvut koottiin kansallisromantiikan aikaan, 1800-luvun lopulla. Ensimmäiset mallit kokosi suomalaisen kansantieteen isäksi myöhemmin tituleerattu Theodor Schvindt (1851–1917). Hän julkaisi ensimmäisistä kansallispukumalleista kirjan Suomalaisia kansallispukuja.
Erilaisia kansallispukuja on Suomessa tällä hetkellä noin 400. Niistä vajaa puolet on Suomen ruotsinkielisiltä alueilta ja toinen puolisko suomenkielisten alueiden pukuja. Uusiakin pukumalleja suunnitellaan tutkitun tiedon pohjalta.
Historian aikana kootut pukumallit kantavat mukanaan kokoamisajankohdan tietoa ja muotia. Tutkittukaan tieto ei ole täydellistä: aina riittää lisää selvitettävää ja löydettävää ja tarkennettavaa. Muoti näkyy puvuissa esimerkiksi siten, että 1970-luvulla kansallispukujen helmat lyhenivät polvimittaisiksi, kun muukin muoti paljasti naisten sääret.
Suomen kansallispuvulla on myös tarkka syntymäpäivä. Sitä vietetään vuosittain 5.8. Tuona päivänä vuonna 1885 Venäjän keisari Aleksanteri III oli puolisoineen vierailulla Suomessa. Heidän kunniakseen järjestettiin vastaanotto, jossa nuoret neidot esiintyivät kansallispuvuissa. Sitä pidetään yleisesti suomalaisen kansallispuvun ensimmäisenä julkisena esiintymisenä.
Syntymäpäivän kunniaksi järjestetään vuosittain kansallispukujen tuuletustapahtumia ympäri Suomen. Tuuletuksen ideana on pukea kansallispuku päälleen ja lähteä turuille ja toreille esittelemään komeaa vaatetusta ja viettämään mukavaa aikaa. Yksittäiset kansallispukuharrastajat ja erilaiset yhdistykset järjestävät syntymäpäivänä myös erilaisia pieniä ja suuria tapahtumia esimerkiksi piknikejä.
Millaisia kansallispuvut ovat?
Kuten sanottu, kansallispuvut ovat toisintoja rahvaan juhlapukeutumisesta 1700–1800-luvuilta. Ne ovat käsin valmistettuja ja yksi kansallispuku pitää sisällään lukuisia erilaisia käsityötekniikoita – sekä helpompia että haastavampia.
Kansallispuvut on yleensä valmistettu aikakaudelle tyypillisistä materiaaleista eli luonnonmateriaaleista. Niissä näkyvät myös eri alueiden tyypilliset piirteet: Räisälän kansallispuku (joka on vanhin suomalaisista kansallispuvuista) on tyystin erilainen kuin Houtskarin kansallispuku.
Naisten puvut koostuvat esimerkiksi paidasta, hameesta, esiliinasta, taskusta, liivistä, huivista, päähineestä, koruista, sukista ja kengistä, joista jokaisella on omanlainen ulkomuotonsa ja koristelunsa alueesta riippuen – ja lisäksi on usein vielä miehen puku.
Moninaisuudessa piilee kansallispukujen kiehtovuus. Niissä riittää tutkittavaa ja opittavaa, omaksuttavaa ja opeteltavaa yhden kokonaisen ihmiselämän ajaksi – ja sen ylikin.
Missä kansallispukuja käytetään?
Vaikka kansallispuvut ovat perinteisesti olleet juhlapukuja, niitä voi tänä päivänä käyttää myös osana arkipukeutumista.
”Tuunaa mun perinne” oli alkujaan Karjalaisen Nuorisoliiton haaste vuodelta 2015, jossa osallistujat haastettiin tuomaan perinteitä – esimerkiksi kansallispukuperinteitä – osaksi nykyaikaa.
Perinteen tuunaamista on esimerkiksi kansallispuvun liivin yhdistäminen kynähameeseen tai kansallispuvun hameen yhdistäminen trikoopaitaan. Osa kansallispukuharrastajista on kokenut kansallispukujen yhdistämisen arkipukeutumiseen epäsopivana, mutta toisten mielestä se on toivottua perinteen elävöittämistä.
Niin tai näin, ainakin juhlapukuna kansallispuku on lyömätön. Se on pukeutumisetiketin mukainen olet sitten matkalla itsenäisyyspäivän vastaanotolle, ylioppilasjuhliin tai 50-vuotissyntymäpäiville. Luonnonmateriaalit takaavat puvun hengittävyyden myös kesäkuumalla eikä kansallispuvun omistajan tarvitse koskaan miettiä, mitä tällä kertaa pukisi päälleen.
Minun kansallispukuni?
Oman kansallispuvun voi kukin valita itse. Voit valita sen, mikä silmääsi miellyttää eniten tai nojautua perinteisiin ja valita oman tai sukusi kotiseudun puvun. Mutta varoituksen sana: jos hyppäät kansallispukuharrastuksen pariin, voi kodistasi yhtäkkiä löytyä valmiita ja keskeneräisiä pukuprojekteja enemmän kuin suunnittelit.
Kansallispukuja myydään uusina tai voit teettää kansallispuvun itsellesi. Monet harrastukseen hurahtaneet hankkivat käytettyjä kansallispukuja ja täydentävät niitä ostamalla tai valmistamalla itse puuttuvia osia.
Kansallispuvun voi valmistaa myös kokonaan itse, eikä se ole ollenkaan niin hankalaa kuin luulisi. Kansallispuvun valmistaminen vaatii kaikkien kädentaitojen tavoin sinniä ja kärsivällisyyttä ja etenkin armollisuutta itseä kohtaan.
Mitä ne röijy, körtti ja harakka sitten ovat?
Kansallispukuihin liittyy oma kielensä, joka voi tuntua aloittelijasta vaikealta ja turhauttavalta, mutta kun sen sisään pääsee, ei enää edes muista, mikä siinä oli haastavaa. Se on kuin kutomaan opettelua: ensin menevät sekaisin vipuset ja välittäjät, mutta jossain kohtaa ne löytävät paikkansa ja ovat kuin olisivat olleet siinä aina.
Röijy tarkoittaa kansallispukukielellä naisen tai miehen takkia. Körtti eli volli on röijyn, liivin tai takin takaosan laskostettu tai läpällinen helmus. Harakka taas on karjalan kielellä sorokka ja merkitsee ortodoksivaimojen huivimaista, valkeaa ja koristeltua päähinettä.
Kansallispukusanastoon voit perehtyä esimerkiksi Suomen kansallispukukeskuksen ylläpitämän kansallispukusanaston kautta.
Haluatko lukea lisää kansallispuvuista?
Vuoden 2017 Taito-lehdissä julkaisimme kansallispukuguru Soja Murron laatiman kuusiosaisen juttusarjan, jonka kussakin osassa esiteltiin yksi kansallispuku. Lehdet voit tilata verkkokaupastamme tai lainata paikallisesta kirjastosta.
- Taito 1/17: Rantalakeuden kansallispuvut
- Taito 2/17: Jääsken alueen kansallispuvut
- Taito 3/17: Kuolemanjärven kansallispuvut
- Taito 4/17: Hankasalmen kansallispuvut
- Taito 5/17: Kymin kansallispuvut
- Taito 6/17: Vöyrin kansallispuvut
Taidossa 1/20 julkaisimme kansallispukuharrastaja Mari Varosen laajan haastattelun ja vuoden 2020 Taidossa julkaisemme Maria Lindénin kuusiosaista ruotsinkielistä juttusarjaa Suomen ruotsinkielisten alueiden kansallispuvuista. Jutut julkaistaan Taidon verkkosivuilla suomeksi.
- Tutustu Lapinjärven kansallispukuihin
- Tutustu Tenholan kansallispukuihin
- Tutustu Närpiö-Ylimarkun kansallispukuihin
- Tutustu Oravaisten kansallispukuihin
Lisätietoja yksittäisistä puvuista löydät esimerkiksi osoitteesta www.kansallispuvut.fi.
Jutun lähteinä on käytetty Suomen Käsityön museon ja Suomen kansallispukukeskuksen aineistoja.
Teksti ja kuva Sonja Karlsson