Närpiö-Ylimarkun kansallispuvut

Tykkimyssy koostuu koppamyssystä, jossa on erillinen tykkipitsi. Tykkipitsin takia koppamyssyä kutsutaan myös tykkimyssyksi. Suomenkielinen nimitys tykkimyssy tulee ruotsin kielen sanasta styckemössa.

Närpiö on ruotsinkielisellä Pohjanmaalla sijaitseva paikkakunta. Ensimmäiset tiedot kansallispuvun käytöstä Närpiön alueella julkaistiin jo vuonna 1866. Bragen kolmannessa vuosikirjassa julkaistiin vuonna 1908 runoilija Jacob Tegengrenin kirjoitus ”Något om folkdräkterna, särskilt Närpesdräkterna”. Närpiön puku oli yksi ensimmäisistä rekonstruoiduista kansallispuvuista ja yksi niistä 37 puvusta, jotka Esther Heikel, Yngvar Heikelin sisko, kuvaili vuonna 1910 ja jotka on esitetty Maja Mikanderin akvarellissa.

Yngvar Heikel jatkoi seudun kansallispukujen tutkimista 1920-luvulla ja keräsi noin 40 kangasnäytettä sekä puvun osia Bragen pukumuseoon. Niiden joukossa on useita Närpiölle tyypillisiä koppamyssyjä eli litteitä myssyjä, joissa on sydämenmuotoinen etureuna. Pienessä kuvassa on Hanna Lodeniuksen maalaama kirjottu närpiöläistyylinen myssy, A276, Bragen pukumuseo.

Bragen pukumuseossa on 410 luetteloitua kohdetta, joista 106 on koppamyssyjä ja 33 tykkipitsejä. Kokoelman koppamyssyistä on jäljellä 98 kappaletta. Tykkimyssy koostuu koppamyssystä, jossa on erillinen tykkipitsi. Tykkipitsin takia koppamyssyä kutsutaan myös tykkimyssyksi. Suomenkielinen nimitys tykkimyssytulee ruotsin kielen sanasta styckemössa. Suurin osa museon myssyistä on silkkipäällysteisiä, mutta myssyjen joukossa on myös neljä karttuunista eli painetusta puuvillakankaasta tehtyä myssyä, joista kaksi on Närpiöstä.

Närpiö-Ylimarkun naisen puku

Naisen puvun hameessa on jokin Närpiölle tyypillinen raidoitus, esimerkiksi leveät viher-puna-mustat raidat, joissa taas vuorottelevat kapeat eriväriset raidat ja flammuraidat. Liiviosa on musta, ja siinä on samettireunukset ja peililasinapit, ja se on niin lyhyt, että paita näkyy hameen ja liiviosan välistä.

Paidassa on pystykaulus ja halkio, jossa on poimuin koristellut reunat. Esiliina on joko mustaa silkkiä tai valkoista puuvillaa, ja siinä on hammasmaiset puna-kelta-sini-valkoraidat. Hartialiina on silkkiä tai valkoista villamusliinia, jossa on painettuja kukkakuvioita. Tasku on iso, ja siinä on kaunista villalankakirjontaa mustalla veralla. Se puetaan kuvioidun pirtanauhan kanssa.

Pukuun kuuluu valkoiset sukat ja mustat soljelliset tai soljettomat kengät. Röijy on musta ja kiinnitetty hakasella, ja sen hihat on rypytetty hartioilta. Koppamyssy on punainen, vihreä, musta tai luonnonvalkoinen.

Närpiö-Ylimarkun miehen puku

Miehen pukuja on kaksi erilaista. Puku, johon kuuluu polvihousut, on 1800-luvun alusta ja puku, johon kuuluu pitkät housut, on 1850–1860-luvulta. Liivi on niin lyhyt, että paita jää näkyviin, ja siinä on kapeat raidat ja niin sanottuja kudenastoja vihreällä tai punaisella pohjalla. Liivissä on korkea kaulus, ja se napitetaan kahdeksalla parilla pieniä messinki- tai kivihiilinappeja. Etureunat ja taskuläpät on reunustettu mustalla sametilla. Molempien pukujen kanssa voi pukea mustan tai skottiruutuisen silkkihuivin, helavyön, jossa riippuu tähtiä tai sydämiä, virkatut olkaimet ja tupakkamassin.

Puvussa, johon kuuluu polvihousut, on tummansininen takki ja tummansiniset housut. Housuissa on kapea luukku, joka napitetaan kahdella isolla messinkinapilla. Sivusaumassa on 2–12 isoa messinkinappia, joista kaksi alimmaista voidaan napittaa. Takki on vyötärönpituinen, ja siinä on korkea kaulus. Takki napitetaan kuudella parilla isoja messinkinappeja. Puvun kanssa pidetään huopahattua, nahkalippalakkia tai punaista neulottua villamyssyä. Paidan kauluksessa ja hihansuissa on daldersöm-koristeommelta. Sukat ovat valkoiset tai punaiset, ja kengät mustat solkikengät.

Pitkien housujen kanssa pidetään samankaltaista takkia kuin polvihousujen kanssa. Pitkät housut ovat tummansiniset, ja niissä on kapea kahdella isolla messinkinapilla napitettu luukku. Sivusaumassa on isot messinkinapit nilkasta polveen tai taskuun asti. Pitkien housujen kanssa pidetään mustia sukkia ja mustia nauhakenkiä. Paidan kauluksessa, hihansuissa ja etulistassa on daldersöm-koristeommelta. Puvun kanssa pidetään lippalakkia, jossa on iso musta nahkalippa ja kiilamaisista sivukappaleista koostuva kova pyöreä kupu, nahkalippalakkia tai kahdeksasta kaistaleesta ommeltua lakkia, jonka kuvussa on nipukka ja jossa on nahkalippa.

Alkuperäisteksti Maria Lindén, käännös Lingo Languages
Kuvitukset Maja Mikander, kuvankäsittely Elina Johanna Ahonen

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran ruotsiksi Taidossa 3/20 otsikolla Närpes-Övermark kvinno- och mänsdräkt. Tilaa lehti verkkokaupastamme.